Bangkok, Thaimaa
Vesi ropisee äänekkäästi parvekkeemme edessä harmaana seisovaa betonimuuria vasten. Laskeuduimme Bangkokiin muutamia tunteja sitten ja jo nenässäni tuoksuu kalakastike. Viisi vuotta viimeisestä visiitistä on ehtinyt jo vierähtää mutta minuutin visiitti Khao San roadille paljasti että moni asia on toisin ei niin erilaista kuitenkaan. Väsymys painaa silmiä ja kuumottaa poskia mutta mieli ei malta vielä siirtyä unimaailmaan.
Päätimme toteuttaa säästöbudjettia heti alusta saakka ja kuljettaa itsemme lentokentältä hotellille paikallisbussilla. Kappas kuinka kävikään emme löytäneet bussiasemalta kaipaamaamme linjaa numero 556. Ei kuitenkaan hätää! Saimme heti maistaa aimo annoksen kuuluisaa thaimaalaista vieraanvaraisuutta: heti ensi metreiltä asti meitä oli joku neuvomassa mikä bussi meidän kannattaa ensin ottaa ja kun emme ihan saaneet selvää mihin tällä kyseisellä bussilla pitäisi mennä saimme vastauksessa kaiken kertovan hymyn, joka viesti: Ei hätää! Vaihdoimme bussia onnistuneesti lennosta, kiitos bussinkuljettajan numero 1 kuka huolehti meistä ja kun lopulta lähellä määränpäätä toinen bussimme ajoi yhteen viereisen kaistan bussin kanssa ja kuski numero 2 meni ulos selvittämään tilannetta lähti ihana englantia taitamaton tyttö vielä saattamaan meidät kävellen määränpäähän.
Hotellilla meitä odotti sängyn päälle norsuiksi taitellut pyyhkeet ja pikkulautasellinen tuoreita hedelmiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti