Taivasjuna ja taksikyytejä

Nantawan/On nut, Bangkok, Thaimaa

Sade näytti merkkejä itsestään eilen iltapäivällä, alkoi illalla eikä loppua näy näin aamullakaan. Matkapäivä ja kaatosade on vähän heikko yhdistelmä.

Rosy, hänen veljensä vaimo, vaimon 2 poikaa, äiti ja neljä koiraa asuvat On nutin kaupunginosassa sijaitsevassa Nantawan kylässä. Talo on hulppealla omakotitaloalueella jonne tullaan sisään vartioiden partioimasta portista, Kadut ovat hiljaiset, puhtaat, vehreät ja niiden vierustat parkkeerattu täyteen uusia autoja. Perheellä on apunaan sisäkkö huolehtimassa siisteyden lisäksi lapsenhoidosta. Ja minkälainen sisustus täällä onkaan, kuin suoraan sisustuslehden sivuilta! Erityisesti olen ihastunut lukuisiin eri kokoisiin tummanruskeisiin lipastoihin maalauksineen ja kuviointeineen.

On nutiin pääsee kätevimmin Sky Trainilla (BTS), joka on kuin metro mutta kulkee korkeuksiin rakennetuilla silloilla (teki mieli kirjoittaa että "talojen kattojen korkeudella" mutta Bangkokissa jää kyllä pikkutalot ja skytrain sillat pilvenpiirtäjien varjoon vaikka junan kyydistä saakin helpommin kuvan siitä miltä kaupunki näyttää kuin maantasalta). Sky Trainissa matkustaessa melkein unohtaa olevansa Aasiassa. Junan täytttää trendikkäät ja tyylikkäät kaupunkilaiset jotka eivät katso toisiaan silmiin (onkohan se joku universaali metro/taivasjunasääntö?) joista monien matka taittuu älupuhlimia ja ipodeja räplätessä.

Turistialue Khao sanilta ja turistien suosimalta weekend marketilta emme saaneet millään taksi kuljettamaan meitän mittataksalla. Onneksi olemme jo oppineet pelin säännöt ja vain puolen kilometrin päästä löysimme "normaalin taksin" ja mittarilla matkahinnasta tippui kaksi kolmannesta. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta jokaisessa taksissa on soinut rauhallinen thai iskelmä mikä yhdistettynä ilmastoinnin viileyteen saa minut nuokkamaan takseissa. Itse tarvitsen menevää musiikkia ajomatkoille, mutta täällä löytyy kyllä sitä menoa itse liikenteestäkin ja esimerkiksi Viktory monumentia kiertävässä kiertoristeyksessä jossa on noin kuudella sisäkkäisellä kaistalla monta sataa autoa kerralla saattaisin itsekin vaihtaa pelkkiin hitaisiin. Muutama kuski on jopa kehoittanut meitä kävelemään rahan säästämiseksi kun olemme juuttuneet ruuhkaan.

Rosy ja muu emäntäperhe ovat olleet niin kiireisiä että olemme ehtineet nähdä heitä vain vilaukselta. Toissa aamuna vasta tapasimme Rosyn ensimäistä kertaa sattumalla alakerrassa ja söimme hedelmäaamiaisen (banaania ja passionia sekoitettuna) yhdessä, jonka jälkeen kävimme katsomassa hänen työpaikkaansa suurella ostoskeskuksella: kokonainen kerros varattuna lasten koulutus- ja harratustoimintaa varten. Rosy opettaa pianonsoittoa ja paikalta löytyi kaikkea mahdollista musiikinsoitosta kieltenopiskeluun. Siellä loisteputkivalojen alla tuli mieleen Amerikka.

Päivisin olemme kierrelleet siellä ja täällä, temppeleissä ja marketeilla. Eilen minulla paloi lopullisesti hermot hiuksiini jotka olivat olleet lähes vuoden mustat/vaaleanharmaa- juurikasvuiset ja menin ensimmäisen kampaamon ovesta sisään ja pyysin heitä leikkaamaan 20cm pois. No niin tapahtui eikä rahaakaan tähän ensimmäiseen mennyt kuin 2,5 euroa.
Illalla kuuden maissa näin sitten Rosyn toisen kerran ja hiuskeskustelun päätteeksi lähdimme, tällä kertaa hyvin länsimaalaistyyliselle- ja hintaiselle, kampaamolle ostoskeskuksen kupeeseen. Siellä sitten kaksi homopoikaa ja kaksi söpöä tyttöä koittivat saada mustaa väriä pois aina kymmeneen asti illalla (kampaamo sulki puoli yhdeksältä) ja kun kaksi värinpoistoa ei auttanut niin toinen tytöistä leikkasi mustia osuuksia pois niin tarkkaan että luulin jo jossain vaiheessa ettei hän malta ikinä lopeta. Vanhempi homomies vitsaili vähän väliä että leikkaat kaikki pois vaan (ja kauhisteli muille asiakkaille miten kelleen voi olla tämän väriset hiukset) ja tytöt olivat ihan kauhistuneina minun puolellani. Kerrankin löysin ihmiset jotka selvästi ymmarsivät juurikasvun aiheuttaman tuskan.
Nyt hiuksistani sitten löytyy niin punaruskeaa kuin pissankeltaistakin mutta ainakaan ne ei oo mustat!

Illalla hypätääm viimein junaan ja suunnataan kohti etelää. Seuraavat terkut sieltä sitten!